Menneen ja tulevan estetähdet

12/26/2012 04:44:00 ip. marjo 6 Comments

Issikan ja lämpöisen poistuttua kentältä mie hyppäsin Lotan selkään ilman satulaa riimu päässä, ja Siri talutteli Rouskua kentällä. Rohanilla oli ajovermeet niskassa, kun ajatuksena oli hieman takaa-ajaa jätkää kentällä. Sille kuitenkin oli jo sen verran outoa ja uutta ohjelmaa, että jätettiin suosiolla takaa-ajo seuraavaan kertaan. Lotan ratsastin pikaisesti pääasiassa ravissa ja hieman laukaten molempiin suuntiin. Lotta toimii ihan älyttömän hyvin myös riimulla. Ei oikeastaan huomaa mitään eroa suitsiin. Hivenen ehkä vaikeampaan kierrokseen sai tehdä enempi töitä, jotta saisi sen taipumaan lavasta, eikä puskemaan ympyrällä "ongelmalapa" edellä. Vaan tulipa ainakin itselle selässä lämmin.. 

Tallin hevosten palailtua ajoreissultaan saimme kentän vapaaseen käyttöön, jolloin päästettiin ponit irti. Purettiin Rousku valjaista minun pitäessä sitä kiinni ja Sirin riisuessa. Ihan älyttömän hyvin tuo osaa seistä paikallaan! Sama homma valjaiden pukemisessa. Onhan sen kanssa paljon tehty ja treenattu, ei siinä mitään, mutta eipä ole aiemmin taidettu ulkosalla hoitaa valjastuksia, ja vielä "vieraassa" paikassa vieraiden hevosten keskellä.. (joita Rousku olisi ihan välttämättä halunnut päästä moikkaamaan!)

Itse irtojuoksutuksessa oli tarkoituksena hypyttää Rouskua. Jos kaikki nyt menee yhtään suunnitelmien mukaan, ollaan viemässä poitsu ensi syksynä laatuponikisaan. Siellä yhtenä osiona on irtohypytys, ja sitä on varsin hyvä treenata etukäteen. Puomeja Rousku on ylitellyt aiemminkin, mutta tämä oli ensimmäinen varsinainen hypytyskerta. Lotan uskalsin ottaa mukaan irtona juoksemaan sillä verukkeella, että ei se muutamaan pieneen hyppyyn kuole, jos nyt vahingossa sattuu esteelle eksymään. Lottaa ei millään muotoa ollut tarkoituksena hypyttää, ja harvemmin nuo hevoset tuppaavat omasta ajatuksestaan esteelle suuntaamaan...

Yllättävästi Lotastakin löytyy liikettä ja vauhtia, kun esteille pääsee.

...paitsi Lotta! Olen tainnut muutamaan otteeseen mainita, kuinka paljon Lotta pitää hyppäämisestä. Ja sen tosiaan näki! Meillä ei ollut minkään sortin kujaa esteelle, ainoastaan yksi puomi esteen sivulla "kujana". Ennen estettä oli kaksi maapuomia, ensimmäisessä kolmen metrin ja toisessa viiden metrin väli. Nämä olivat siis Rouskun mukaan mitoitettuja, ensimmäiseen yksi laukka-askel ja toiseen kaksi. Lotalle väli oli selvästi liian lyhyt.. Vaan siitä viis, Lottahan hyppäsi ja innoissaan! Aina se vaan uudestaan ja uudestaan suuntasi kentän ympäri ja esteille. Ala siinä sitten hevosta estellä, kun toinen haluaa mennä. Ja Rouskun sai helposti aina perässä esteille. Lotan mielestä homma oli niin kivaa, että se hyppäsi välillä estettä vääräänkin suuntaan. Ilman pienintäkään vihjettä edes vauhdin lisäyksestä.

Lotta hyppäsi edelleen todella nätisti ja hyvällä tekniikalla, kuten aina. Siitä olisi saanut niin mainion esteponin, että oikein harmittaa. Rousku sen sijaan... Noh, sanotaanko, että sillä on vielä hieman treenattavaa! Kuten monet muutkin nuoret hevoset, pieniä esteitä se ei meinannut edes tajuta hypätä. Samoin vauhti ja ponnistuspaikka oli ihan hakusessa. Hauskaa jätkällä kyllä näytti olevan, ja selvästi silläkin oli imua esteille, ei tarvinnut kahta kertaa pyytää. Seuraavalla kerralla tarvii varmaan laittaa pari estettä ja ponnistuspuomi, jospa pikkumieskin joutuisi hieman katsomaan jalkoihinsa ja kasailemaan itseään esteiden välissä. Kun nyt vaan saataisiin aikaiseksi käydä treenaamassa :)

Kuvailin hieman juoksutusta ja hyppyjä myös videolle, laitan pätkän myöhemmin esille sen editoituani. Tässä sen sijaan pitkä liuta kuvamateriaalia!