elsa ,

Hevosten pito vastaan todellisuus

2/02/2017 11:06:00 ap. marjo 2 Comments


Törmäsin taannoin kaikkien tuntemassa ruskeassa hevosfoorumissa tämän postauksen otsikolla varustettuun niin mielenkiintoiseen keskustelun aloitukseen, että oli oikein pakko tarttua tähän aiheeseen tarkemmin kiinni. Jos totta puhutaan, en ihan täysin pääse edes kiinni tämän kirjoittajan perimmäiseen ajatukseen, mutta ehkä se tekee tästä pohdinnasta vielä jännittävämpää? Koko aloitus on alla kuvassa screenshottina. Kirjoittajan tärkein pointti on ensimmäisen lauseen perusteella kuitenkin se, että mitä ihmiset netissä kirjoittavat, ei lainkaan vastaa sitä todellisuutta, missä hevosen kanssa oikeasti eletään! Onko siis näin?




Kuten aiemminkin todettu, hevosten pito on muuttunut viime vuosikymmenien aikana hurjasti. Koko ihmiskunta muuttuu koko ajan, joten on täysin selvää, että myös hevosen rooli ihmisen rinnalla kokee jatkuvaa muutosta. Viisikymmentä vuotta sitten täyttä päivää pellolla tehnyt hevonen - ihmiselle välttämätön työväline - ei enää tarvitse pilttuussa yön yli seisomista selvitäkseen jälleen seuraavan päivän raskaista hommista. Joka taloudessa ei ole omaa hevosta, eivätkä hevosmiestaidot enää periydy sukupolvelta seuraavalle kuten ennen.

Kuva tasan parin vuoden takaa.

Muutos on jatkuvaa ja välttämätöntä. Ja jos totta puhutaan, tällä hetkellä muutos saattaa jopa joltain osin olla menossa oikeaan suuntaan?! Ainakin itse kovasti niin toivon, haluaisin aina uskoa kaikesta pelkkää hyvää, ja haluaisin uskoa myös sen, että suurin osa hevosista saa jatkossa elää kuten hevosen kuuluisi elää?

"Täällä 2/3 ideologia tuntuu olevan kengätön/kuolaimeton, apu-ohjat on ehdoton nou nou."

Ensinnäkään en tiedä, mitä tarkoittaa 2/3 ideologia, mutta ilmeisesti sitä, että kaksi kolmasosaa netissä kirjoittajista on sitä mieltä, että kengätön ja kuolaimeton hevonen on hyvä juttu. Kuten todettu, olen jopa hieman havainnut samaa, mutta en missään nimessä nostaisi sitä enemmistön ajattelutavaksi. Itse ilostun aina aivan suunnattomasti, kun näen jossain netin syövereissä kuvia ja juttuja hevosista, jotka ovat esimerkiksi kengättömiä, elävät pihatossa isossa laumassa, ja yleensä vielä nämä hevoset ovat äärimmäisen onnellisen ja pirteän näköisiä kuvissa ja videoissa. Tällaisia juttuja tulee nykyään vastaan vaikka kuinka paljon (etenkin Facen ryhmissä Pihattohevosten elämää sekä KKK). Selvästi hyvin hoidettujen pihattojen määrä on koko ajan nousussa, mille nostan suuresti peukkua! Samoin uskoisin kengättömien ja kuolaimettomien hevosten määrän olevan nousussa, mutta en oikeasti ikinä usko, että nämä tulisivat olemaan enemmistössä hevosharrastajien keskuudessa. Ja se on ihan ok.

Kaksikymmentä kengätöntä kaviota maastossa lenkillä. Kuva: Siiri Valkama

"Kuitenkin talleilla suurin osa käyttää jonkin näköisiä apu-ohjia ja niitä käytetään nätisti."
"Suurimmalla osalla hevosista on ne kengät ja jonkin näköiset päävehkeet. Olkoot sidepullit tai kanget, mutta hallinta välineitä ne molemmat ovat. Toimivat eri tavoin, mutta tavoite on sama."

Laskeskelen teille myöhemmin todellisuutta siitä, kuinka monella meidän tallimme hevosista on kengät ja monellako ei. Apuohjia en muista koskaan nähneeni meillä kenelläkään käytössä. Ja millä ihmeen logiikalla kankien ja sidepullien tavoite tai merkitys on sama? Nemolla on paljon sidepullit käytössä, enkä voisi kuvitellakaan laittavani sille kankia suuhun! Merkitys hevoselle on totaalisen eri, enkä kyllä nyt kykene ymmärtämään, miten voisin kangilla saada samalla tavoin toimivan hevosen kuin sidepullilla? Tavoite kun on, että hevonen on rento, reagoi kevyesti apuihin, ja ennen kaikkea kokee miellyttävänä sille asetetut päävehkeet ja niiden käytön.

Kokeillaankos ensi keväänä äestää peltoa kanget suussa? Itse asiassa todellisuudessa hyvin monella ajohevosella on käytössä kankikuolain - valjakkokisahevosistakin varmasti suurimmalla osalla? Ja vaikka en tässä vaiheessa suostuisikaan laittamaan hevoselle kankia suuhun, en toki pyörrä sitä mahdollisuutta, että sillä jossain vaiheessa elämäänsä tultaisiin ajamaan kisoissa kangella? Jos näin on, on siihen kyllä pitkä matka edessä..

Rouskulla on menty niin erilaisilla kuolaimilla, hackamorella (joka lasketaan kuolaimeksi) kuin sidepulleillakin.

"Ja vaikka täällä kuinka kaikki ovat oman elämänsä Monty Robertseja niin todellisuus ei ole niin kaunis.. Ihmisillä on maalaisjärki hakusessa. Ideologia on, mutta toteutus kusee."

Hetkonen, nyt siis verrataan alussa mainittua 2/3 kuolaimetonta ja kengätöntä Monty Robertsiin? Onko Monty jossain puhunut näiden arvojen puolesta? Saattaapi olla, mutta en nyt kykene muistamaan, ja ainakaan se mielikuva ei itselleni ole jäänyt hänen opeistaan. Ja edelleen väittääkö aloittaja, että suurin osa netissä kirjoittajista on sitä mieltä, että Montyn Join Up -teoria on oikea tapa alkaa kouluttaa hevosta? Minun käsittääkseni nämä Montyn menetelmät on kumottu jo moneen kertaan tieteellisillä tutkimuksilla siitä, miten hevonen oppii. Tätä pidän huolestuttavana, jos todella niin monen mielestä Montyn menetelmiä tulisi seurata. En muista kuulleeni tai lukeneeni aikapäiviin kenenkään puhuneen Join Upin puolesta, mutta ehkä olen vaan ummistanut silmäni siltä? Niin teen kyllä vallan mielelläni!

"Nykyään itse hevostelu tuntuu olevan sivutuote ja varusteurheilu päätavoite. Kenellä on hienoimmat vehkeet on kovempi tavoite kuin kenellä on parhaiten käyttäytyvä hevonen."

No nyt putosin kärryiltä ihan totaalisesti! Ensin aloittaja väittää, että suurin osa nettikirjoittajista kannattaa kuolaimetonta ja kengätöntä hevosta, sekä naruriimun käyttöä (päättely narun pyörittely -kommentista). Ja sitten hän on sitä mieltä, että näiden ihmisten mielestä varusteurheilu on päätavoite! Nyt olen täysin eri mieltä! Oman kokemukseni mukaan juurikin nämä "luonnollisesti" hevostelevat ihmiset, jotka kannattavat mahdollisimman pitkälle hevosen lajityypillistä elämää ja mahdollisesti heidän hevosensa ovat raudattomia, eivät voisi vähempää välittää siitä, minkä näköiset varusteet hevosella on! Käytössä voi olla mikä tahansa vanha rungoton satula tai ei satulaa ollenkaan, sidepullien tai suitsien ulkonäöllä ei ole merkitystä, eikä hevosella edes monesti käytetä suojia, pinteleitä, korvahuppuja tai mitään muutakaan, millä voisi luoda sille "hienoa ulkonäköä" varusteiden kautta. Ja myös jälkimmäinen lause on mielestäni juuri päin vastoin: tällä tavalla hevosteleville tärkeintä on juurikin se, miten hevonen käyttäytyy! Hevosten kanssa tehdään paljon töitä maastakäsin, ratsastetaan paljon maastossa liikenteen keskellä ja vietetään sen kanssa aikaa myös muuten kuin liikutuksen merkeissä.

Kenellä on hienoimmat varusteet?? Elsa kulkee lenkillä mukana ilman ihmistä ja ilman varusteita ;)

Hevosten seurassa vietetään aikaa muutenkin kuin ratsastuksen merkeissä. Rapsutteluhetki laitumella meneillään. Kuva: Katja Kärkkänen

Omasta näkövinkkelistäni suurimpia varusteurheilijoita ovat juurikin ne, jotka menevät tallille pelkästään ratsastamaan täysylläpidossa asuvan hevosensa, pukevat sille samaa sävyä olevat kamppeet kaikkine mahdollisine lisävermeineen, sekoittavat kymmenestä eri ruokapurkista rehut ja palauttavat hevosen karsinaan seisomaan ratsastuksen jälkeen. (Sekä jynssäävät hienoja varusteita pari tuntia - samalla kun seurustelevat tallikavereiden kanssa hevosen sijaan?) Tämä oli ehkä hivenen kärjistetty esimerkki, älkää ottako liian kirjaimellisesti :)


"Tänä päivänä hevosilla on paljon enemmän sairauksia kuin 20.vuotta sitten. Suurin syy siihen varmasti on liiallinen väkirehu ruokinta verrattuna liikunnan puutteeseen."

Tämä on varmastikin totta, että sairauksia on enemmän. Mutta myös se on totta, että hevosia tutkitaan ja sairauksia tunnistetaan enemmän. Yhtä lailla hevoset ovat voineet sairastaa aiemminkin, mutta sen sijaan, että niitä olisi lähdetty selvittämään ja hoitamaan, on hevonen voitu laittaa monttuun ja ottaa terve hevonen tilalla. Sairaalla hevosella kun ei ole tuotu ruokaa pöytään. Mutta jälleen tämä loppuosa kolahtaa kyllä ja pahasti. Edelleen koen aloittajan postauksen olevan jollain tasolla kannanotto näihin KKK-tyypin ajattelijoihin, jolloin hän myös viittaa siihen, että nämä ihmiset ruokkivat hevosiaan liikaa väkirehuilla. Ja oma käsitykseni kun on täysin päinvastainen!

Kaikki ne mahdollisimman lajityypillisesti hevosiaan pitävät ihmiset, joita itse tunnen, myös ruokkivat hevosiaan erittäin simppelisti. Jälleen omasta näkövinkkelistäni eniten ja erikoisinta ruokaa saavat juurikin pääasiassa päivänsä karsinoissa viettävät, maneesissa päivästä toiseen ratsastettavat ja yksin pienissä tarhoissa elävät hevoset (huom, tämä oli kärjistys, toki olemassa on myös välimuotoja!). Erittäin monelta pihatossa, laumassa, kengättä ja mahdollisesti kuolaimetta elävän hevosen omistajalta olen kuullut hevosen syövän pelkkää heinää ja kivennäistä. Koska miksi se muuta tarvitsisi? Ja edelleen muistan elävästi sen neuvon, jonka sain eräältä vuonohevoskasvattajalta Nemon ollessa varsa. Pohdin sen ruokintaa, ja keskustelin aiheesta tämän henkilön kanssa, hänellä kun on kymmenien (pihatossa ja laumassa elävien) vuonohevosten kokemus aiheesta. Hän sanoin näin simppelisti: "Katso sitä hevosta. Jos se on hyvässä kunnossa ja terveen näköinen, on sen ruokinta myös kohdillaan." Ja näillä mennään.

"Hei palvelija, lisää ruokaa meille kiitos!"


Jotta en nyt paasaisi täysin turhaan näistä ideologioista, niin otetaanpa vähän esimerkkejä mukaan. Olen aiemminkin maininnut, kuinka meidän talliporukassamme elää samansuuntainen ajatus hevosenpidosta. Kaikki haluamme tarjota hevosillemme mahdollisimman lajityypillisen, onnellisen ja hyvän elämän. Tähän porukkaan ei välttämättä suurin osa hevosenomistajista sopisi, mutta onneksemme me olemme löytäneet hyvän yhteisen sävelen, niin hevosten kuin ihmisten kesken.

Lauman uusin tulokas, 24-vuotias Mummeli ♥ Kuva: Siri

Tällä hetkellä tallillamme asuu yhdeksän hevosta, joilla on kahdeksan eri omistajaa. Näistä yhdeksästä hevosesta:

- yhdeksän elää pihatossa ja hevosseurassa
- seitsemän elää vapaalla heinällä ja kaksi säännöstellyllä slow feeding -ruokinnalla
- 34 kaviota on kengättä ja kaksi kengässä
- kaksi ratsastetaan tällä hetkellä säännöllisesti hackamorella
- ainakin kahdeksalla käytetään/on käytetty sekä kuolaimia että kuolaimettomia, yhdestä hevosesta en tiedä
- luullakseni yhdelläkään ei käytetä mitään "apuvarusteita"
- yhdeksän on aktiivisessa käytössä joko ratsuina tai ajohevosina
- yhdeksällä voi käydä maastoilemassa asutuksen ja liikenteen keskellä
- kuusi hevosta syövät heinän lisäksi pelkkää kivennäistä
- kaikki yhdeksän ovat kilttejä ja hyvin käyttäytyviä hevosia
- kahdeksasta omistajasta kukaan(?) ei tietääkseni(?) seuraa mitään tiettyä oppisuuntaa, vaan kaikki toimivat ihan maalaisjärjellä ja hevosten parhaaksi oman tietotaitonsa ja ajatusmaailmansa puitteissa

Joten hetkonen, missä kohtaa todellisuus poikkeaa ideologiasta??


Peltobaanatusta lämppärillä! Ilman kenkiä ja kuolaimia.

Myös tähän asti kuolaimella ratsastettu Pate on alkanut opetella sidepullin käyttöä.


Kirjoituksen aloittaja ei toki ottanut mitenkään kantaa hevosen elämään pihatossa versus karsinassa, eikä siihen elääkö hevonen laumassa tai yksin, mutta omassa mielessäni niputan näitä hieman samaan kastiin. Myöskään positiivisen vahvisteen käytöstä koulutuksessa ei puhuttu, ainoastaan narunpyörittelystä, joten en nyt tiedä, oliko koulutustapoja jotenkin tarkoitus kritisoida vai ei? En siis ihan päässyt selville koko tämän aloituksen perimmäisestä pointista, mutta tällaisia ajatuksia minulle siitä heräsi.

Tarkoitukseni ei tälläkään kertaa ole tuomita ketään, joka pitää hevostaan eri tavoin kuin me. Edelleen uskon, että jokainen toimii omalle hevoselleen omasta mielestään parhaalla katsomallaan tavalla (tai olosuhteiden salliessa parhaalla tavalla). Olen vaan niin onnellinen siitä, että itse saan harrastaa kuten haluan, ja toteuttaa oman hevoseni elämässä niitä ajatusmaailmoja, jotka uskon hevosen kannalta parhaiksi ja joiden puolesta voin puhua kenelle tahansa tilanteessa missä tahansa.


Kenellä varusteurheilijalla nyt on hienoimmat kamppeet? :) Tässä kuvassa kaikilla hevosilla on kuolaimet, mutta näillä kaikilla on käytetty myös kuolaimettomia. Molempi parempi. Itse asiassa jopa tutkitusti.

Toteutuuko teillä hevosen pidossa se ajatusmaailma, jota ihannoitte tai jonka puolesta mahdollisesti nettikeskusteluissa puhutte?

You Might Also Like

2 kommenttia :

  1. Juurikin niin... samansävyset varusteet on kivoja, muttei niitä ulkonäön vuoksi osteta. Vaikka itse olenkin enemmän kengät jalkaan ihminen, niin ei mulla ole ongelmaa sopeutua kengättömään porukkaan ja tallin tapoihin ;) Pihattoa kannatan ohi karsinan, mutta riippuen hevosen käytöstä ja siitä mihin se on oppinut. Tiedän hevosia joille se oma karsina on tärkeä, vähän kuin oma huone ihmiselle. Tiedän myös niitä,jotka tarvitsevat jotain lisävarustetta, jotta niiden kanssa voi ylipäätään tehdä jotain. Itse tykkään nyt Rouskun kanssa uudesta kokeilusta hackamorella ja samoin Pate on mun käteen mukavampi sidepullilla, mutta nekin riippuvat hyvin paljon siitä joka selässä istuu. Kankienkin tarkoitus on se, että hyvin pieni apu riittäisi - silmät tippuu päästä, jos näen jonkun repivän kangilla suusta! Tosin itselle ei kahdet ohjat oikein sovi käteenkään niin en ole niin kankien käyttöön perehtynytkään :)

    VastaaPoista
  2. Mielestäni hevosella tulisi käyttää niitä varusteita, joilla se toimii parhaiten. Jos se on kuolaimeton sidepull, niin ok. Jos se on taas pelham, niin sekin ok. Kunhan lähtökohtana on rento hevonen, joka on tyytyväinen, jota ei tarvitse kiskoa hulluna pysähdyksiin, joka on kevyt ja suorittaa työnsä mielellään. Hyvänä esimerkkinä raskasrotuisempi tamma jota itse ratsastan. Se on tottunut pelhamiin maastossa ja kulkee sillä todella nätisti ja herkkänä, ohjia voi pidellä pikkurillillä kiinni. Kokeilin sille sitten kolmipalaa ja jösses se painoi koko kropallaan ohjalla, jarrutusmatka piteni hurjasti tai jarruja ei ollut ollenkaan. Miksi silloin tulisi käyttää pehmeää kuolainta jos kovemmalla hevonen toimii paremmin? Toinen esimerkki oli tinkerruuna, joka painoi kuolaimettomalla suitsituksella aivan törkeästi kädelle, ei suostunut kääntymään mihinkään tai hidastamaan lainkaan. Taas perus kolmipalalla kaikki ongelmat katosivat.

    Pähkinänkuoressa: maalaisjärki! Jos hevonen toimii moitteetta sillä varustuksella mikä sillä on, niin turha sitä on alkaa vaihtaa. Jos se pystyy olemaan kengätön niin hieno juttu, jos ei niin ei se haittaa. Jos kuolaimettomuus onnistuu niin mahtavaa, jos ei niin pehmeästi voi kuolaimellakin ratsastaa. Kaikista varusteista saa hevoselle epämukavan ja kovan, oli se sitten kuolaimettomat suitset tai ei.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi tähän :) Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.