esmeralda
,
Annoin sen vaellella pitkässä köydessä pitkin tiheää metsikköä ja tutkia ja maistella uusia hajuja ja makuja. Aina kun lähdin kävelemään johonkin suuntaan Popi lähti talsimaan perään ja tunki samoista pienistä väleistä mistä minäkin. Sitten eteen tuli kaatunut puunrunko eikä sen yli Popin mielestä päässyt ihan vain jalkoja nostamalla. "Puff" vain ja poni pomppasi tasajaloin ilmaan ja oli yli rungon. Kyllähän moinen este nyt vähintään sellaisen ylitystavan tarvitsi ;)
Välillä herkuteltiin, minä ketunleipiä ja Rohan kaikkea siltä väliltä. Käytiin kyttäämässä myös pari junaa. Eipä tuo enää niistä mitään tuumaa (ainakaan turvallisen välimatkan päästä -turvallinen välimatka noin 30m tässä tapauksessa). Sitten kiiruhdettiinkin kotiinpäin, koska meitä oli tulossa tallille morjestamaan aivan erityinen vieras. Ystävämme heppahieroja Carita (Esmeraldan omistaja). Carita tuli tallille moikkaamaan poneja pitkästä pitkästä aikaa ihan muuten vain, mutta hetihän hänet hommiin nakitettiin. Rohania ei koskaan aiemmin ole hierottu -ei nyt ole ollut tarvettakaan eikä liioin ollut nytkään, mutta juuri siksi pyysinkin Caritaa käymään ponin läpi ihan vain vähän niinkuin uutuuden viehätyksenä ja mukavaksi rentoutukseksi pikku herralle... ja trust me.. kyllä sitä rentouduttiinkin. Herran pää roikkui narujen välissä ja huulet lörpötti joka suuntaan. Melkein kuulin kun jalat meni lukkoon ja kuorsaus alkoi kuulumaan. Hieronnassa oleminen oli Popin mielestä selvästi Popinomaisen Pop :)
Metsämies hierojalla
Mikäs sen mukavempaa kuin painua mehtälle keskellä kirpeän syyspäivän... (keksin kyllä sata syytä mikä olisi mukavempaa). Katsokaa ny kuinka masentavan näköstä, märkää ja synkkää, mutta Popinon mielestä metsässä samoilu on aina ollut mukavaa ja tuo rentoa vaihtelua tiellä tai pellolla köpöttelylle varsinkin kun ennen metsään lähtöä palauteltiin pihassa mieleen naruriimulla touhuamisia. Siksi tein Rouskulle mieliksi ja suuntasimme narunpyöritysten jälkeen keskelle synkkää metsää. |
| Nää läjät ei kyllä ole hevosesta, nuuskii Popi. |
Annoin sen vaellella pitkässä köydessä pitkin tiheää metsikköä ja tutkia ja maistella uusia hajuja ja makuja. Aina kun lähdin kävelemään johonkin suuntaan Popi lähti talsimaan perään ja tunki samoista pienistä väleistä mistä minäkin. Sitten eteen tuli kaatunut puunrunko eikä sen yli Popin mielestä päässyt ihan vain jalkoja nostamalla. "Puff" vain ja poni pomppasi tasajaloin ilmaan ja oli yli rungon. Kyllähän moinen este nyt vähintään sellaisen ylitystavan tarvitsi ;)
 |
| Mums mums... |
Välillä herkuteltiin, minä ketunleipiä ja Rohan kaikkea siltä väliltä. Käytiin kyttäämässä myös pari junaa. Eipä tuo enää niistä mitään tuumaa (ainakaan turvallisen välimatkan päästä -turvallinen välimatka noin 30m tässä tapauksessa). Sitten kiiruhdettiinkin kotiinpäin, koska meitä oli tulossa tallille morjestamaan aivan erityinen vieras. Ystävämme heppahieroja Carita (Esmeraldan omistaja). Carita tuli tallille moikkaamaan poneja pitkästä pitkästä aikaa ihan muuten vain, mutta hetihän hänet hommiin nakitettiin. Rohania ei koskaan aiemmin ole hierottu -ei nyt ole ollut tarvettakaan eikä liioin ollut nytkään, mutta juuri siksi pyysinkin Caritaa käymään ponin läpi ihan vain vähän niinkuin uutuuden viehätyksenä ja mukavaksi rentoutukseksi pikku herralle... ja trust me.. kyllä sitä rentouduttiinkin. Herran pää roikkui narujen välissä ja huulet lörpötti joka suuntaan. Melkein kuulin kun jalat meni lukkoon ja kuorsaus alkoi kuulumaan. Hieronnassa oleminen oli Popin mielestä selvästi Popinomaisen Pop :)
Hieronnan jälkeen talutin mukavan rentoutuneen lötkön jätkän omaan yksiöönsä mutustelemaan iltaruokiaan. Carita kehuikin kuinka hieno kaksi vuotias mulla onkaan ja kuinka rauhallinen ja maltillinen kaveri se oli koko session ajan. Kyllähä minä sen tiedänkin, mutta silti oli ihana kuulla sitä muualtakin.
Kiitos Caritalle tuhannesti käynnistä!! Ens kerralla lupaan olla laittamatta sua töihin (sillä hän ahkerana likkana auttoi mua myös iltatallin teossa ja pihaton siivouksessa) <3
Loppuun vielä kuva Caritan koirasta Täpästä joka oli Caritan toisen koiran Ressun kanssa tallilla mukana. Haukut vilistelivät tallinympäristössä ja pitivät huolen ettei mikään jäänyt niiltä näkemättä. Ei edes silloin kun yritit mennä niitä karsinaan "piiloon" :)
Ja tässä vielä kuva Caritan ponista Esmeraldasta ja mun tytöstä Larasta (kuvassa 2 v.). Kuva on otettu kolme vuotta sitten Esmen kotitallilla.
Miten voit aina jaksaa muokata noita kuvia jokaikiseen postaukseen!? huippua, hah :D
VastaaPoistaTähän on olemassa vain yksi selitys: Rakastan kuvanmuokkaamista :)
VastaaPoista